Kuusen alla on kummaa puhinaa,
karvaisen kuonon jouluista tuhinaa,
heilahtaa kuusen katveessa tassu,
kurahtaa vihreän varjossa massu,
joulukarhu on asialla,
oksien peitossa kuusen alla.
Karhulla mielessään jouluiset ilot,
purkki, lahjat ja omenakilot.
Siksipä heilahtaa karvainen tassu,
siksipä kurisee massu,
että on aihetta hetkinen vartoa,
odottaa, paastota, punota vartoa.
Jälkeen koulun on odotus joulun,
kaikkein kauneinta maailmassa.
Karhun mielessä joulu välkkyy,
kynttilän valo silmissä läikkyy,
mieli on auvoinen, mieli on avoin,
viettääkseen joulua jouluisin tavoin.
Ihana runo.♥
VastaaPoista